Uutiset

Kylältä kuulu torstaena että Valakeeseen eijoo tullu yhtää noosuhaakee, ihmeteltiin että minkätähen? Puavo tuumas että Valakeeskanava on täännä katiskoja. Piti lähtee tarkastammaan, eehän se ihan täännä ollu, vaen lööty yks joka oel mittatillastyönä tehty rannasta-rantaan. Siitä Mykkäsen, tae nykysen Hirvimäen suopellon kohalta. Vejin kuiville kun en jaksanu nostoo, pyyvys oel puolillaan puolmetriisiä haakia

On se vaen lujjoo tuo kuuskymmenluvulla tehty minkkiverkko, kun vieläkii oel kova polokasta luontoystävälliseen muotoon, eese tuoreempi pysty olemaan kun sillon noosukalan pyynti kiellettiin kertakaikkijaan kanavasta.

Kannattaa tarkkasilimäsempiin kulukee tuo Kaeslasen ja Valakeesen väli aena uuvelleen, kun eehän sitä tiijä jos sinne on jiäny muitakii vanahoja pyytölaetteeta, minulta huomoomata.

Metästys-seora on sittootunu vuokrasopimuksessa järvitoemikunnalle huolehtimmaan järvestä ja kalakannan hoejosta, ja noosukalan vappaa piäsy on tärkeempiä hoetomuotoja. Valavonta kuuluu ihan jokkaeselle jäsenelle, ja pyyvysten poesto eijjoo pelekästään suotavata vaen velevollisuus.

Naestenpäevän uattona mulle ilimotettiin että voesitko käävä pikku talakoessa, siirtämässä kuormoojalla sussiin tappaman hirvisonnin ruavon poes mehtäaatotieltä että suavat ajettua pölökyt poes. Pitkään olivat hurtat repineet ennenkun tuommosesta isosta ja hyväkuntosesta hirvisonnista valluu veret niin vähhiin että henki karkoo.

Tutkijat julistaa että hurtat ee tapa muuta kun syyväkseen. Näky pitävän paekkasa hirveltä oli jyrsitty korvat muuten se oli ihan koskematon. Sehän tuommonen neljän hurtan porukka ellää varmaan kahella korvalla vähintäännii vappuun asti, aenakii jos kysytään niiltä tutkijoelta.

Uutisissa tinkasivat että mistä saes rahhoo pelastushelikopteriin ilimassa pitämisseen. Eijjoo vara huolehtija entisistä, uusiin hankkimisesta puhumatakkaan, vaekka kuinka kerjätään kansalaesilta. Sussiin helikopteri pannotukseen on löötyny rahat kerjeemätä, suoraan valtionkassasta. Norjasta kokeneet lentäjät ja Ruotsista taennutuspiikkiin ampujat, ja sitte tietysti tämä ruatotutkija mukkaan kuunteluoppilaaks.

Keli on kuiva niinkun petotutkian luento. Kaikki vehkeet umpijiässä, nii ee tule hankehommista mittää. Sen tähen jäen tähän sohvaan könöttämmään. Toesessa kaenalossa piereksii töppöjalaka Allu, toesellapuolen tuhisoo Kele. Jos kaikki männöö mukavasti, muutaman viikon piästä pyörii vielä jaloessa Tana, Kelen ensmäenen pentu. Blondi oel Keklulle ohimänevä ensrakkaas, siitä jäe muistoks Tanan lisäks yks uros- ja kolome narttupentua. Oekeen parisuhteen se loe --sillä laella Ronkaes Seppo huasto sussiin hässimisestä-- Taikuun. Ne seorustel monta päevee, lenkillä käävessäkkii kulukivat tasatahtia kylyki kylessä. Oel ne tehny jottae muutakii, ku eelen illalla kesken RHY:n kokkooksen saen puhelun että Taiku oel pullaattanu yhen narttu- ja viis urospentua.

RHY:stä puhheenollen oelpa meejän toeminnanohjooja tehny urosmehiläesen teon kun hookuttel RKTL:n pantamestarin huastamaan töestään oekeen kuvvin kera, ja parantelemaan suhteeta metästäjjiin päen. Kumpikaa ee onnistunna. Minua ihmetyttää minkätähen elukka-aktivistit –ne jotka itköövät että elekee kiusatko talitinttiä kaaralla, sille pittää olla aaringonkukkoo-- eevät puutu nuihin tutkijan tittelillä pellooviin, villielukoehin kivuttajjiin puuhiiin.

Liekköhän se suvesta mukavoo kun pensankatkunen lynksi uluvoo päeväkaavet perässä ja kyyvissä melskoo tutkija hirttosilimukan kans. Taekka sitten karhu revitään talavipesästä ja pultataan sillekkii hikiseltä ukolta haeseva panta kaalaan. Ja mitähän miettii ilives tahikka ahma kun ootteloo lookussa että tutkija jutkaattaa piikin kylykeen. Jos joku metästäjä tekis tämmösiä rikoksia, nämä asvalttiaktivistit jotka on tutustunu luontoon parvekkeelta käsin, oes heti syyttävä sormi ojossa vuatimassa tekijälle vähintään hirttotuomiota.

Mullakii oel muutamia kysymyksiä, vaen vastaakset oel samanlaesta solokkua ku viimevuonnakii. Vaekka harmaasusi ellää koko pohjosella pallonpuoliskolla, ja pelekästään koilliseuroopassa niitä on arviolta kymmenentuhatta, Suomessa se tutkijoehin mielestä kuoloo sukupuuttoon. Se vähänen aeka joka Ronkaesella oel varattu kysymyksille, hupeni puoleen kun riistapiällikkö jaarittel omijaan. En kerinny ottoo puhheeks, mehtähanahen häviämistä, enkä mehtäpeoran hupenemista. Niistä ee tunnu kantavan huolta luonnonsuojelijat eekä tutkjat.

Hanahen pesintäalueen raja siirtyy kokoajan ylemmäs, sen metästys aekoo lyhennettiin,että kanta alakas elpymään. Metästäjät on aenut sakki joka on tehny asialle jottae. Kaikki tietää syyn kannan vähenemisseen iliman tutkijoetakii. Se on perinteeset hanahen pesintäalueet valtoova laalujootsen, isompana ja äkäsenä se ajjaa hanahen matkoehisa.

Joku vuoskymmen takaperin, kaikilla oel helevetinmoenen hätä kaenuun mehtäpeorasta, syyvettiin miljoona toesen perrään, että tämä aenutlaatunen elukka siästys sukupuutolta. Kuskattiin joetae elukoeta suomenselälle, jonne alettiin rakentoo uutta populaatioo. Kukkaa viisaesta tutkijoesta ee hättäelly mitättömän pienestä keenipohjasta. Kantahan alako elpymään, kaenuussakkii oel jo lähemmäs kakstuhatta peoroo. Vaen eepä oo ennee viime vuojen lentolaskennassa lööty ennee kaheksansattoo ja miärä vähenöö satakunta elukkoo vuojessa.

Kysäsimpä kesken höpöstelyn, että kuinka moni, melekeen satapäesestä kokkoosväestä luottaa RKTL:n nykyseen toemintaan, ja pyysin nostamaan kättä pystyyn. Risto hihkas vielä vahvistetulla iänellä saman komennon, että varmaan kuulivat salin perilläkkii. Kaks tassua hivuttaatu koholle, toemittajan ja riistapiällikön, taesivat viitata virkasa puolesta. Se iänestys osottaa selevästi että tutkijat ja metästäjät huastaa ihan eri kieltä, jos on meeninki jatkoo yhteestyötä pittää opetella yhteenen murre. (Aaro)

Tänä talavena iliveen metästys ee kerinny käämään kenekää voemille.

Eteläpitäjän petojahti Tuiltoevasen kuppeella kesti kaheksan minnuuttia, siitä kun Jouni laski koeran irti. Meetä passiukkoja oel seehtemisenkymmentä, paekotellen oltiin meleko liki toesija. Ossi piäs possaattammaan kakskymmen kilosen uroksen. Eepä kerinny paleltummaan.

Pohjospitäjällä mäntiin Korpijoen rannalle, jossa jahattiinnii tosi pitkään, en kahtonu kelloo vaen mäni siinä Heekin koeran löösyystä aenakii kymmenen minnuuttija ennenkun kuulu muutama muksaas. Rami ja Ossi nutisti saman kokosen uroksen ku ensmäennii.

No hyvä on, pittää antoo periks. Lyötiin Jussin kans herpapullosta vettoo, minä intin että tämänpäevänen oes isompi. ja Jussi tinkas että selevästi pienempi. Punnittiin oekeen tikivaakalla, yheksäntoestakilloo yheksänsattoo rammoo.

Täätyy olla mahottoman taetavata metästysporukkoo, kun tuommosia uhanalaseks listattuja petoja suahaan noppeemmin metästä kun puolilleen poemittu mustikkasankko.

KEVÄT 2010 on ollut vilkkaan toiminnan aikaa, on pidetty pilkkikisat, telkänpönttötalkoot, kutuhaukipäivä, rakenneltu pienpetoloukkuja ja pyydetty paunetilla roskakalaa. Ankara talvi tosin helpotti pyyntiä niin, ettei edes purkkisärkeä tule riittävästi.

Kuvasarja kertoo Turhalan koulun 3.-6.-luokkalaisten vierailusta metsästysmajalla 19.5. Opettaja Sisko Piippo toimi autonkuljettajana ja Merja Luukkonen piti huolta koululle jääneistä oppilaista. Majalla opeteltiin ammunnan alkeita laserkiväärillä. (Kuvasarjan kaksi viimeistä kuvaa loukkutalkoista 19.5.)