Paikka Hotelli Iso-Valkeinen Kuopio

Läsnä Raimo Kaikkonen, ELY -keskus

Kalervo Timonen, Metsähallitus

Unto Auvinen, Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piiri

Vilho Kärkkäinen, Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piiri

Tarja Korhonen Liikenneturva

Jukka Hujala, Pohjois-Savon metsänomistajaliitto

Erkki Savolainen, Pohjois-Savon kennelpiiri

Pekka Tenhunen, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri

Harri-Pekka Pohjolainen, Pohjois-Savon poliisilaitos

Tauno Partanen, Pohjois-Savon riistanhoitopiiri

Jouni Tanskanen, Pohjois-Savon riistanhoitopiiri

Tilaisuuden avaus

Tauno Partanen avasi tilaisuuden ja kertoi lyhyesti hirvieläin- ja suurpetotilanteesta. Hirvieläintilanne on piirin alueella kokonaisuutena hallinnassa, mutta suurpedot – erityisesti susi ja ilves - ovat aiheuttaneet maakunnassa voimakasta keskustelua.

Hirvieläintilanne Pohjois-Savossa

Jouni Tanskanen kertoi hirvitilanteesta koko Suomen alueella yleisesti. Sen jälkeen hän esitteli Pohjois-Savon hirvieläintilanteen.

Pohjois-Savon riistanhoitopiirin metsästysalueelle jäävän hirvikannan tiheys –indeksi oli 3,2 hirveä / 1000 ha. Tiedot on koottu metsästyksen jälkeen metsästysseurojen jäävä kanta ilmoituksista.

Pyyntilupien käyttöaste oli 92,4%. Tanskanen kertoi lupapankkijärjestelmästä, mikä hiljalleen on alkanut toimia eri puolilla maakuntaa. Esimerkiksi Tervossa ja Varpaisjärvellä lupapankki toimii hyvin ja metsästysseurat kantavat vastuuta alueensa hirvikannan tasosta. Näissä yhdistyksissä haetaan lupia riittävästi ja syksyn hirvihavaintoihin perustuen päätetään lopullisesta lupien käyttöasteesta.

Ilmoitetut ja laskennalliset hirvikannat ovat tällä hetkellä käytännössä yksi yhteen. Hirvikannassa on koko Etelä-Suomen alueella pieniä merkkejä kannan vahvistumisesta ja siitä syystä riistanhoitopiiri on kehottanut alueensa riistanhoitoyhdistysten kautta metsästäjiä 4000 eläimen kaatoon syksyllä 2010.

Hirvionnettomuudet korreloivat hirvikannan kanssa maakuntatasolla. Tällä hetkellä kolarit ovat tilastoitu pääosin vain yleisillä tapahtuneista onnettomuuksista.

Toive tiehallinnolle on, että metsäkauris- ja valkohäntäpeurakolarit saataisiin eroteltua toisistaan, jotta saataisiin selkeämpi kuva missä mennään.

Metsävahinkoarviot olivat noin 235 000 € viime vuoden osalta ja suurimmat vahingot oli arvioitu Sonkajärvellä ja Vieremällä.

Jukka Hujala kertoi Vieremän hirvivahingoista tulleen yhteydenottoja Metsäomistajaliittoon. Järvi-Suomen Metsänomistajaliiton hallituksen tavoite hirvikannan tiheydeksi on 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla.

Metsästäjäliiton Vilho Kärkkäinen kertoi Vieremän hirvijahtia vaikeuttaneenhuomattavasti alueella liikkuvat susilaumat, jotka vaikeuttavat koirapyyntiä. Loppukaudella maahan tullut poikkeuksellinen lumimäärä hankaloitti myös pyyntiä.

Kalervo Timonen valotti Metsähallituksen alueilla metsävahinkoja kartoitetun Vieremällä 110 ha, Sonkajärvellä 50 ha ja Rautavaaran eteläosassa 177 ha.

Metsäkauriin kanta kasvoi vahvistuneesta ilveskannasta huolimatta ja kanta-arvio on noin 1600 metsäkaurista. Kauriita metsästettiin kuluneella jahtikaudella 44 yksilöä.

Valkohäntäpeurakanta oli noin 200 yksilöä ja niitä metsästettiin 7 kpl.

ELY –keskuksen Raimo Kaikkonen kertoi lyhyesti organisaatiomuutoksesta ja hirvikolarien määrän kehityksestä Itä-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Liikenne viraston tavoite on 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Keskusteltiin kameravalvonnan ja poliisin ajonopeuksiin puuttumisella olevan selkeä hirvikolaririskiä pienentävä vaikutus. Tiehallinto on kiinnostunut yhteisestä paikkatietohankkeesta, jossa yhdistettäisiin hirvikanta-, liikenne- ja metsävahinkotiedot.

Pohjois-Savon suurpedot

Jouni Tanskanen kertoi suurpetotilanteesta ja kävi tarkemmin läpi ilvestilannetta. Ilveskanta on säilynyt voimakkaana ja sen kasvu näyttää jatkuvan. Harkittu ilveskannan leikkaus metsästyksen avulla olisi tarpeen, sillä Itä-Suomen alueella näyttää ilveksen pääravintoeläimen – metsäjäniksen – kanta taantuneen.

Riistantutkimuksen uusi Tassu –havaintojärjestelmä näyttää toimivan hyvin ja siihen kirjautuu havaintoja kattavasti piirin alueelta. Tänä vuonna 1.1. -15.3.2010 on järjestelmään kirjattu jo lähes 1400 havaintoa ilveksestä ja näistä havainnoista 680 kpl oli alle 100 metriä talosta.

Pekka Tenhunen käytti puheenvuoron ilveskannan tilasta Pohjois-Savossa ja kysyi ilveksen metsästyksen tarpeellisuudesta. Käydyssä keskustelussa Tanskanen kertoi ilveksen metsästyksen olevan tarpeen nimenomaan pihoissa liikkuvien ilvesten vähentämiseksi. Riistanhoitopiirin lupapäätöksissä oli ehto, joka velvoittaa kohdentamaan pyynnin ensisijaisesti säännöllisesti potentiaalisen vahinkokohteen tai pysyvän asutuksen läheisyydessä liikkuvaan tai paikallisissa asukkaissa perusteltua huolestumista aiheuttavaan yksilöön.

Harri-Pekka Pohjolainen kertoi myös poliisille tulevan paljon yhteydenottoja huolestuneilta kansalaisilta pihapiireissä liikkuvista ilveksistä. Pohjolainen kertoi lyhyesti Pohjois-Savon poliisilaitoksesta ja sen erävalvontatoiminnasta.

Tauno Partanen kiitti osallistujia rakentavasta keskustelusta ja päätti neuvottelun klo 11.05.

Muistion vakuudeksi,

Jouni Tanskanen