Vaikkojoen koskiluokitus syksyllä 1998 ja keväällä 1999 Kanoottisissit ry 

Lisäykset näkyvät tällaisena tekstinä.   Kuvaversio (kuvattu Juuan puoleinen osa)

YLEISKUVAUS

Vaikkojoki on yleisluonteeltaan tummavetinen, kapea ja erämainen melontajoki. Vaikeusasteeltaan se sopii lähes kaikille melojille, joskaan sitä ei voi suositella ensikertalaisille ilman opasta. Kosket ovat luokitukseltaan I-II. Kypärä on välttämätön varuste muiden turvavälineiden lisäksi. Vedenkorkeuden vaihtelu ei aiheuta oleellisia muutoksia koskien luokitukseen. Kosket on entisöity ja uudelleenkivetty. Laskureitti kulkee useimmiten kosken keskellä, varsinkaan vähällä vedellä  koskia ei voi laskea  muuten kuin seuraamalla keskivirtaa. Tämä koskiluokitus on tehty kahdessa vaiheessa, syksyllä -98 ja keväällä -99. Syksyllä veden korkeus oli n. 50-70 cm normaalia vedenkorkeutta alempana ja keväällä veden korkeus oli poikkeuksellisesti keskiveden korkeudella.

Melontaretkeilijän näkökulmasta katsoen jokireitillä on riittävästi leiri- ja taukopaikkoja. Leiripaikoilla on hyvä varustus, huolto ja opastus. Kaikkia taukopaikkoja ei ole merkitty jokireitille siten, että melojat voisivat ne helposti huomata. Taukopaikoille ei ole järjestetty palveluja eikä esim. polttopuuhuoltoa. Koskien nimet, pudotuskorkeudet, pituudet ja luokitukset on merkitty kylteillä maastoon lähes kaikilla koskilla. Koskiluokat ovat opaskylteissä ja melontaesitteissä vanhan luokituksen mukaisesti. Myllykosken  laavu rakennettu kesällä 2000 ja uuden koskiluokituksen mukaiset opasteet asennettu joen Juuan puoleiselle osalle kesällä 2001.

ALOITUPAIKKA VAIKONTAMMI tai KAJOONKOSKEN silta

JOKILAMPI

1km  JOKILAMMENKOSKI   I - 100 m - 1,0 m

Autot voi parkkeerata n. 50m:n päähän parkkipaikalle, johon mahtuu 4-5 autoa. Aloitus ylävirran puolelta ennen siltaa. Sillan alitus keskeltä ja virtaavaa vettä noin 100m.

4km  HIRVOLANKOSKET   I - 1000 m - 9,0 m

Ensimmäinen osa on 150m kaartaen vasempaan. 100-metrinen toinen osa koostuu mutkasta vasempaan. kolmas osa on 300m alkaen mutkalla oikealle, jonka jälkeen mutka vasempaan 200m ja sahi lopussa. Neljäs osa alkaa 100 m:n mutkalla oikealle, jonka jälkeen mutka vasempaan 150m. Sahi lopussa. Kovin matala koski. Joen ja Lietukan yhtymäkohdassa laavu.

6km  LIETUKKA  (Lietejärvi)

Toinen mahdollinen aloituspaikka. Lietejärven eteläpäässä on erämaja, jonka läheisyyteen voi jättää autot ja aloittaa melontaretken. Opastus Lietukkaan tieltä no 506 on tyydyttävä. Lietejärven pohjoisrannalla on rantautumispaikka tulisijoineen.

8 km MURTOSAARENKOSKI   I -150 m -2,0 m

Saari jakaa kosken kahtia. Melotaan saaren vasemmalta puolelta laskulinja keskellä. Oikeassa haarassa tilapäinen silta n. 2 m vedenpinnan yläpuolella. Oikea haara on laskettavissa vain tulvavedellä.

8,5 km KALLIOKOSKI   I -400 m - 4,0 m

Alkaa loivalla kaarteella oikealle 200 m. Iso kivi keskellä. Laskulinja keskeltä kiven vierestä, sen jälkeen loiva kaarre vasempaan ja koski päättyy suvantoon. Vasemmalla levähdyspaikaksi hyvin soveltuva rantakallio. Uusi koski alkaa vajaan 100 metrin päässä.

9 km KANTOSAARENKOSKI   I - 600 m - 6,0 m

Ensimmäinen osa n. 200 m (I+). Aloitus keskeltä, jonka jälkeen vasempaan reunaan ja kosken keskiosan paikkeilla takaisin keskelle. Loppuosa lasketaan kosken oikeaa reunaa. Jatkuu reippaana virtana, jonka jälkeen koski haarautuu kahteen osaan.Laskureitti vasenta haaraa pitkin. Oikeanpuoleinen reitti on laskukelvoton: matalaa ja kaatuneita puita.

10 km HIRVISAARENKOSKI   I - 350 m - 2,5 m

Aloitus oikeasta reunasta. Koski kaartuu jyrkästi oikealle. Välillä n. 50 m suvantoa ja jatkuu loivana oikelle kaartuvana koskena. Keskiosan aloitus oikeasta reunasta, jonka jälkeen lasketaan n. 30 m ja siirrytään kosken keskilinjalle. 200 metrin loppuosan aloitus vasemmasta reunasta, jota melotaan n. 50 m ja reippaasti oikealle ja päävirran mukana suvantoon.

11 km  MYLLYKOSKI   II - 100 m - 5,0 m

Rantautuminen oikealle rannalle ennen koskea. Koski tarkastettavissa alkuosaltaan helpoiten oikealta rannalta ja loppuosan voi tutkia maantiesillalta. Koski yläosaltaan kaksihaarainen, lasku oikeanpuoleisessa haarassa, vasemmanpuoleinen haara laskukelvoton. Aloitus niskalta vasemmasta reunasta, jonka jälkeen n. 40 m oleva kivi ohitetaan vasemmalta puolelta. Tämän jälkeen siirrytään keskivirtaukseen. Sillan jälkeen koski jatkuu n. 100 m. Loppuosakin lasketaan keskeltä päävirran mukana. Kosken lopussa on sahi, joka voidaan laskea oikeasta reunasta ilman pohjakosketuksia. Myllykosken sillan jälkeen n. 5 m on pieni surffi-aalto, jossa voi kajakilla yrittää suffata. Sillasta oikealle n. 20 m on valmistunut 17.6.2000 laavu ja nuotiopaikka, varusteina pöytä ja penkit. Levähdyspaikalla on myös vessa.

11,5 km  YLÄ-JOKIPOLVENKOSKI   I - 100 m - 2,0 m

Alkuosan laskureitti keskellä. Loppuosan laskureitti lähempänä vasenta reunaa. Lopussa on sahi ja vasemmassa reunassa iso kivi.

12 km ALA-JOKIPOLVENKOSKI   I - 100 m - 2,0 m

Laskureitti keskeltä.

SUURI KOTALAMPI

Reitti jatkuu lammen eteläpäästä n. 1,5 km melonnan jälkeen.

13,5 km  ISO KOTAKOSKI   virtaavaa vettä - 150 m - 1,0 m

14 km  PIENI KOTAKOSKI   virtaavaa vettä - 50 m   - 0,5 m

MAKKARASÄRKÄN LEIRIPAIKKA

Laavu, tulisija, polttopuita, opastuskartta, WC, leiripöytiä.

17,5 km  MARKKAKOSKI   I - 400 m - 2,5 m

Lasketaan päävirran mukana. Lopussa keskellä iso kivi, joka ohitetaan oikealta.

18,5 km  PIELISENPITKÄ   I - 600 m - 4,5 km

Ensimmäiset 300 m suoraa virtaa. Loppuosa 300 m on melko matalaa koskea, jonka laskureitti keskellä. Pielisenpitkän jälkeen siirrytään Timanttikyliltä Juuasta Kaavin puolelle.

SUARVANNIVA   virtaavaa vettä - 160 m - 0,5 m

20,5 km  KUSIAISKOSKI   I - 150 m - 2,5 m

Koskenniskalla oikealla puolella on hyvä rantautumispaikka. Alkuun mutka vasempaan, sitten 150 m suoraa, jonka jälkeen kski kaartuu oikealle. Kosken laskureitti on keskellä.

21,5 km  RAKKINEKOSKI   I - 150 m - 2,0 m

Rantautumispaikka vasemmalla n.50 m ennen siltaa. Koski alkaa sillan kohdalta. Laskureitti keskellä. Kosken loppuosassa vasemmalla puolella on kivikarikko. Taukopaikka joen vasemmalla rannalla.

RAKKINEKOSKEN LEIRIPAIKKA

Tulisija, katettu ruokailutila, jossa retkipöytiä, WC, polttopuita.

24 km  YLÄKALLIOKOSKI   I+ -150 m - 3,0 m

Koski alkaa mutkalla oikealle, jonka jälkeen mutka uudelleen oikeaan ja sitten vasempaan. Laskureitti keskellä. Lopussa pystysuora kallio, jonka vierestä kulkee päävirta ja laskureitti. Oikealla puolella kosken lopussa n. 30 m pitkä vahva akanvirta.

24,5  ALAKALLIOKOSKI   I - 150 m - 1,0 m

Alkuosa keskeltä. Kosken loppuosassa laskulinjaksi valitaan oikea reuna.

25,5 km  MULTIVÄÄRÄNKOSKI   II - 850 m - 4,5 m

Alkaa mutkalla vasempaan, mutkan jälkeen koskessa alkaa n. 200 m pitkä suora. Suoran kohdalta koski on kaksihaarainen. Kivijohde jakaa kosken kaksihaaraiseksi. Laskureitti vasenta haaraa pitkin keskellä virtaa. Mutkassa oikealle siirrytään laskemaan keskellä. Loppuosa oikealle kaartuvaa virtaa. Jatketaan loppuun päävirran mukana keskellä. Suvannossa taukopaikka.

28 km  PIILUKOSKI   I - 150 m - 1,5 m

Aloitus oikeasta reunasta ja sen jälkeen keskelle. KOsken alaosassa jyrkkä mutka vasempaan. Lopussa pinnalla näkyvä kivisärkkä, joka ohitetaan oikealta.

30 km  POLVIKOSKI   I - 150 m - 1,0 m

Alkuosa n.50 m lasketaan keskeltä. Ennen suvantoa vasemmassa reunassa on kivimatalikko. Matalikko ohitetaan päävirran mukana lähempänä oikeaa reunaa. Helppo virtaus jatkuu suvannon jälkeen n. 100 m.

35 km  RUUKINKOSKI   I - 100 m - 1,0 m

Suora laskureitti hivenen keskilinjan vasemmalla puolella.

38 km  KÄRENKOSKI   virtaavaa vettä - 100 m - 0,6 m

Alkaa maantiesillan kohdalta. LOPETUSPAIKKA. Autot voi parkkeerata maanomistajalta kysytyn luvan jälkeen vasemmalle rannalle.

Muutamia muitakin rakennuskiviksi sopivia esiintymiä alueella on, mutta niitä ei ole laajemmin paljastettu maakerrosten alta. Kallion rikkonaisuus tekee niistä lisäksi vähemmän mielenkiintoisia.

Peruskallion pintaan muodostuneet kerrostuneet kivilajit ovat pyyhkiytyneet jääkausien yhteydessä miltei olemattomiin, murskautuneet jäätikön ja peruskallion välissä maa-aineksiksi, joita sulamisvedet ovat siirrelleet ja lajitelleet. Pieniä kerroskiviesiintymiä kuitenkin on, esim. Petrovaarassa hiekkakiveä, jossa kerrostumien väliin on jäänyt muinaiskasvien jäännöksiä, fossiileja. Kasvien jäänteet näkyvät mustina viivakuvioina lohkopinnalla. Kiveä on pienessä mittakaavassa käytetty rakennuskivenä. Kivi lohkeaa kerrostumien välistä.

Kallioperä sisältää myös malmeja, mutta kaivostoimintaan tarvittavaa laajuutta esiintymillä ei ole ollut. Outokumpu Oy suoritti parikymmentä vuotta sitten koeporauksia Petrovaarassa.