Luonto - Kallioperä |
| Maaperä | Vesistöt | Paikallisilmasto | Kasvillisuus ja eläimet |
|
Kallioperän kivilajit ovat syntyneet lähes 2 miljardia vuotta sitten tapahtuneen mannerlaattojen yhteentyöntymisen tuloksena. Peruskallio poimuttui Kareliaaniseksi vuorijonoksi, jolloin kallion pintana olleita kerrostuneita kivilajeja painui maapallon sulaan ytimeen, suli ja kiteytyi uusiksi kivilajeiksi murroksen rauhoittuessa. Syntyneet kivilajit ovat suurelta osin harmaata/punertavaa pienikiteistä gneissiä ja graniittia. Paikoin ainesten sekoittuminen oli heikompaa, jolloin syntyi kauniskuvioisia monivärikiviä. Hyvä esimerkki tästä on Suuren Siikavaaran silmägneissi, joka luokiteltiin viimeisimmän rakennuskivikartoituksen yhteydessä Pohjois-Karjalan lupaavimmaksi rakennuskiviesiintymäksi. Alueella on kaksi toisistaan poikkeavaa tyyppiä, harmaa porfyyrinen ja harmaa/punertava kivi. Esiintymän etuina mainitaan: kivi on ehjää, samasta kivestä on monia muunnelmia, kivi on massamaista ja selvästi suuntautunutta. Heikkoutena ovat kiillekerrostumat, joita pitkin kivi lohkeaa. Myös Vaikkojoen läheisyys on jarruttamassa kiven hyödyntämistä. |
![]() |
![]() |
![]() |
|
Muutamia muitakin rakennuskiviksi sopivia esiintymiä alueella on, mutta niitä ei ole laajemmin paljastettu maakerrosten alta. Kallion rikkonaisuus tekee niistä lisäksi vähemmän mielenkiintoisia. Peruskallion pintaan muodostuneet kerrostuneet kivilajit ovat pyyhkiytyneet jääkausien yhteydessä miltei olemattomiin, murskautuneet jäätikön ja peruskallion välissä maa-aineksiksi, joita sulamisvedet ovat siirrelleet ja lajitelleet. Pieniä kerroskiviesiintymiä kuitenkin on, esim. Petrovaarassa hiekkakiveä, jossa kerrostumien väliin on jäänyt muinaiskasvien jäännöksiä, fossiileja. Kasvien jäänteet näkyvät mustina viivakuvioina lohkopinnalla. Kiveä on pienessä mittakaavassa käytetty rakennuskivenä. Kivi lohkeaa kerrostumien välistä. Kallioperä sisältää myös malmeja, mutta kaivostoimintaan tarvittavaa laajuutta esiintymillä ei ole ollut. Outokumpu Oy suoritti parikymmentä vuotta sitten koeporauksia Petrovaarassa. |
![]() |
![]() |
![]() |