Historiikki

Heti jääkauden päätyttyä, n.10000 vuotta sitten vaelsivat saamelaiset ja muut eräkansat Timanttikylien vaaroilla metsästäen peuroja ja muuta riistaa ja kalastaen alueen lukuisilla järvillä, mutta vasta 1600-luvun puolivälissä on merkinnät alueen ensimmäisistä vakinaisista asukkaista.

Ensimmäiset asukkaat asettuivat Kajoonjärven pohjoispäähän järven molemmin puolin, Petrovaaran pääkylälle ja Halijärven rannoille. Asunnoiksi rakennettiin savusaunoja ja -pirttejä. Iso viha pakotti ihmiset "maan alle". Maahan kaivettuja asuntoja tiedetään alueella olleen vielä 1800-luvun lopussa. Elanto saatiin viljellen kaskinaurista, -ruista ja -ohraa. Riista ja kalat olivat edelleen tärkeitä ravinnon monipuolistajia. Vaatteiden raaka-aineiksi kasvatettiin pellavaa ja hamppua. Tervaa valmistettiin sekä omaan käyttöön että myyntiin. Se oli tuon ajan suomalaisten tärkein vientituote. Vienanmeren suola oli lähes ainoa ostamalla hankittu elintarvike. Työkaluihin tarvittava rauta saatiin sulattamalla järvi- ja suomalmia.

Tällä vuosisadalla kehitys on ollut nopeaa myös syrjäseuduilla. Puun arvon kohotessa metsissä riitti työtä sekä miehille että hevosille työllisten määrän ollessa huipussaan 1950-luvulla. Juuka-Kaavi-tieltä erkanevat sivutiet rakennettiin ja joka kylälle tehtiin oma koulu. Nyt on palattu lähtötilanteeseen, alueen keskellä oleva Kajoon koulu toimii ja reuna-alueiden oppilaat kuljetetaan sinne. Kyläkauppoja oli useita. Meijeriteollisuus antoi lopulta yhtä varmat tulot kuin metsä. Valmettien ja Fergujen tulo pelloille vähensi ihmistyöntarvetta ja -raha-arvoa. Nykyaika toi joka taloon sähköt ja puhelimen ja tällä hetkellä elämme vaihetta, jossa tietotekniikan monenlaiset sovellukset ovat tulossa osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää.

Teksti: Pertti Villman (Oijesuo)