historia

Rumo on saanut nimensä kumolleen käännetystä veneestä. Paikkakunnan omaleimaiseen historiaan vuosisatojen varrella onkin vaikuttanut sen mielenkiintoinen sijainti erilaisten kulkureittien varrella: vesireitti, ratsupolku, rata, maantie, valtatie. Nämä aikansa kulkijoille tarkoitetut reitit kulkevat samaan suuntaan ja sijaitsevat parhaimmmillaan toisistaan vain alle kilometrin etäisyydellä.

Kulkureittien syntyyn ja Rumon luontoon ovat vaikuttaneet metsämaiden halki risteilevät joet, ennen kaikkea Kokkojoki sekä Kokkoharju. Kokkoharjun syntyhistoria juontaa juurensa aina jääkauden loppumisen ajoille, aikakauteen noin 10 000 vuotta sitten. Ilmasto lämpeni ja jää alkoi sulaa. Jääpaaden alaiset sulamisvesien aikaansaamat jäätikköjoet lajittelivat maa-ainekset, soran ja hiekan harjumuodostelmiksi, jotka noudattivat jäänreunan vetäytymissuuntaa. Näin syntyi komea Kokkoharju. Syntyhistoria on nähtävissä tänäkin päivänä tasakokoisena maa-aineksena ja karuna jäkälävaltaisena kasvillisuutena.

Jääkauden jälkeinen ihmisasutus levisi Suomeen paljolti vesireittejä seuraten, tarjosivathan vesistöt paitsi soveliaan kulkutien, myös evästä. Rumon Kokkojokea pitkin kulki 1500-luvulla karjalaisen eräelämän runkotie, turkiskauppiaiden käyttämä vesireitti, joka yhdisti Pohjanlahden ja Laatokan ja jolla oli yhteys Vienanmereen. 1700-luvulla suunniteltiin vakavasti vesireitin kanavoimista Rumosta Kainuuseen päin.

Vesireitin merkitys väheni ja tilalle tuli harjujonoa pitkin kulkeva ratsupolku. Polun merkittävin käyttäjä oli vihattu verovouti Simon Affleck, lempinimeltään Simo Hurtta. 1800-luvulla rakennettiin Kokkojoen toiselle puolelle maantie talonpoikien kauppareissuja varten. Maantiestä ovat kirjoittaneet kuvauksia Elias Lönnrot ja Samuli Paulaharju. 1920-luvulla valmistui Nurmes-Kontiomäki-rata ja 1960-luvulla valtatie.

Ensimmäiset asukkaat Rumoon tulivat jo 1700-luvulla. Varsinainen Rumon kylän synty tapahtui kuitenkin ennen talvisotaa ja rintamamiesten asutustilojen myötä. Vuosikymmenet 1940-1950 olivat iloista vaurastumisen ja nuorten ihmisten aikaa. Hakkaamattomat salot ja rautatien valmistuminen olivat tehneet Rumosta merkittävän puutavaran lastaamispaikan. Asukkaita oli parhaina vuosina 400-500 henkilöä lentojätkineen. Kolme kauppaa, baari, tanssilava, seurojentalo - ja koululla enimmillään oppilaita 132 ja opettajia 4.

Sitten, 1960-luvun lopusta alkaen elinkeinorakenne muuttui. Työpaikat vähenivät alkutuotannosta, maatiloilta ja koneellistumisen myötä myös metsistä. [Linkki]Rumon koulun oppilaat ovat Valtimon kaikista pohjoisista kylistä.

"Punainen tupa ja perunamaa" -hanke auttaa muutosta kiinnostuneita löytämään sopivan kiinteistön luonnonläheiseltä paikalta mukavien ihmisten parista. Jos mietit maalle uudestaan juurtumista, niin ota yhteyttä Satu Tanskaseen puh. 013 454 041.