Ihmisiä on elänyt Juuan alueella jo tuhansia vuosia. Paalasmaalaiset ovat löytäneet jäänteitä vanhoista asuinpaikoista Autiolahdesta jatkuvasta laaksosta. Toisen saaren itärannalla kerrotaan myös olleen vanhan asuinpaikan.

Paalasmaan asutus sai alkunsa 1730-luvulla, kun Juuan ja Vuokon kylän autioita alettiin asuttaa uudelleen Ison Vihan ja suurten kuolovuosien jäljiltä. Kuitenkin jo 1500 -luvulla uskotaan Karjalasta muuttaneiden ortodoksimunkkien asustaneen Paalasmaassa ainakin kesäaikaan. Samoihin aikoihin naapurikylien asukkaiden tiedetään korjanneen heinää Paalasmaan luonnonniityiltä.

Jokseenkin kaikki vanhat talot sijaitsevat ylävällä alueella, yli 140 metrin korkeudessa merenpinnasta. Etelään viettävät hikevät pellot ovat erinomaista viljelysmaata suojassa hallalta.

Väkiluku oli suurimmillaan 1950 -luvulla, jolloin saarilla eli yli 400 henkeä. Nykyään asukkaita on n. 140.

Liikenneyhteydet ovat olleet aina merkityksellinen paalasmaalaisten elämässä. Talvella kuljettiin jäätä pitkin jalan, hiihtäen tai hevosella. Talvi- ja jäätiet viitoitettiin. Kelirikon aikaan yhteydet mantereelle olivat poikki. Kesäisin kuljettiin veneellä. Liikkuminen saaren ulkopuolelle tapahtui usean pisteen kautta.

Kuva: Pentti Kallinen

Saarissa liikuttiin paljon polkuja pitkin, jotka näkyvät vieläkin. Paalasmaan tie valmistui 1969, jolloin myös lossiväylät Karhusaaren ja Arkkusaaren sekä mantereen ja Hirvisaaren välille avattiin liikenteelle. Paalasmaasta Toiseen saareen pääsi 1920 -luvulla kävelysiltaa pitkin. 1930-luvulla tehtiin Sirnihtansalmen yli maapengersilta. Nykyinen silta uusittiin vuonna 1991.

Rukoushuoneen vihkiäiset 26.6. 1932

Koulu Paalasmaahan perustettiin vuonna 1909. Juuan evankelisluterilaisen seurakunnan rukoushuone rakennettiin vuonna 1932.

Paalasmaalaisten elämään on voimakkaasti vaikuttanut 5.10.1959 tapahtunut veneonnettomuus, jossa hukkui 15 paalasmaalaista nuorta. Veneonnettomuuden muistoksi on pystytetty kaksi muistomerkkiä, toinen sijaitsee satamassa ja toinen Juuan kirkon kirkkomaalla.