|
|
|
Lipinlahden kansakoulukoulu alkoi pikkuhiljaa kuin itsekseen.
Haikolan poika Pekka Juhani Ikonen kävi seminaarin ja ryhtyi
koulun pitoon kotonaan vuonna 1889. Hänen veljensä lupasi
kustantaa koulukulut. Parin vuoden päästä hän kuitenkin tarjosi
koulua Nurmeksen kunnalle.
Pekka Ikonen oli ostanut vuonna 1892 Pekkala nimisen tilan, jonne
kunta perusti koulun. Tämä vanha koulu sijaitsi nykyisen
uuden koulun takana lähempänä rantaa. Tämä koulu palveli
vuoteen 1928, jolloin aloitettiin uuden koulun rakentaminen.
Uuden koulun perustamisen jälkeen vanha koulu toimi ensin vuokratalona ja
sen jälkeen siirtokarjalaisten asuntona. Lopulta Teuvo Blinnikka osti
rakennuksen ja siirsi sen lähelle rautatietä. Tällä hetkellä talon
omistaa Tertsusten perhe.
Kun uutta koulua rakennettiin, alaluokkalaiset
siirreettiin väliaikaisesti Koski-Herttuan taloon, jossa asui ja opetti
Martta Jokiniemi.
Lue pätkä Lipinlahden koulun entisen opettajan, Tuovi Ikosen,
muistelmasta
Lipinlahden koulu 100-vuotta.
Vanhassa koulussa ei ollut minkäänlaisia sosiaalitiloja
ja luokka toimi mm. voimistelusalina, käsityöluokkana,
kahvinjuontipaikkana, opettajainhuoneena ja iltaisin kerhotilana.
Siihen aikaan oppilasmäärä oli suurimmillaan ja opiskeltiin kuutena
päivänä viikossa.
Koulu oli ahdas ja pieni, sisäliikuntaan oli huonot mahdollisuudet
ja liikuntatunneilla hiihdettiin ja laskettiin mäkeä talvella.
Kouluhallitus ei pyydettäessä antanut lisärakennuslupaa, mutta
vastineeksi saatiin peruskorjaus. Luokat maalattiin, vanhat uunit
poistettiin ja siirryttiin öljylämmitykseen.
Kansakoulun lisäksi oli kansalaiskoulu ja jatkokoulu.
Kun kansakoulu loppui iltapäivällä kolmelta, alkoi välittömästi
iltakoulu, joka kesti ilta kuuteen tai seitsemään asti. Kansalaiskouluun
tuli oppilaita myös Kuokanvaarasta ja Kopraksesta, oppilaita oli noin
neljäkymmentä ja luokka oli aivan täysi. Muutaman vuoden päästä
kansalaiskoulu siiryi kokonaan Porokylälle.
Koulunkäynninn kohokohtia olivat pankkilaitosten vierailut, jolloin
tunnin aikana katsottiin jokin opetusfilmi. Parasta oli tietenkin lopuksi
esitettävä piirretty Mikki-Hiiri filmi.
Kansanopiston läheisyys oli
silloin tärkeää. Sen kautta päästiin tutustumaan muuhun maailmaan.
Koululla kävi myös vierailijoita eri maanosista, kuten Japanista ja
Intiasta.
Uusi koulu toimi yksi- ja kaksi opettajaisena, kunnes vuonna 1948
perustettiin kolmannen opettajan virka, johon pyydetttiin Tuovi
Ikonen.
Koulu toimi kolmiopettajaisena vuoteen 1980 asti, jolloin kolmannen
opettajan virka lakkautettiin oppilasmäärän ollessa pienimmillään.
Syksyllä 1991 siirryttiin uudelleen kolmiopettajaisuuteen.
Koulu remontoitiin ja uudistettiin talvella 1990-1991, miksi aikaa
oppilaat siirrettiin Höljäkän koululle.
Lipinlahden koulupiiri oli aluksi pienempi kuin nykyisin. Raja kulki
pyssylammen puolivälistä Aholan kohdalla, Kuikalta Kuokanvaaraan päin.
Kuokanvaaran suljettua ovensa tulivat sieltä ja Tetrilammen kyläkunnasta
oppilaat Lipinlahden koululle. Seuraavana oli Kopraksen koulu, josta
tulivat oppilaat ja opettajat. Viimeisenä ovat tulleet Höljäkän
koululaiset 90-luvun alkupuolella.
Lipinlahden koulun väki vapun vietossa 2001. Kuokanvaaran ensimmäinen koulu paloi vuonna 1955.
| ||||||||||
[Takaisin historia-sivulle] |