Koulut

Lipinlahden kansakoulukoulu alkoi pikkuhiljaa kuin itsekseen. Haikolan poika Pekka Juhani Ikonen kävi seminaarin ja ryhtyi koulun pitoon kotonaan vuonna 1889. Hänen veljensä lupasi kustantaa koulukulut. Parin vuoden päästä hän kuitenkin tarjosi koulua Nurmeksen kunnalle.

Pekka Ikonen oli ostanut vuonna 1892 Pekkala nimisen tilan, jonne kunta perusti koulun. Tämä vanha koulu sijaitsi nykyisen uuden koulun takana lähempänä rantaa. Tämä koulu palveli vuoteen 1928, jolloin aloitettiin uuden koulun rakentaminen.

Nykyinen koulu vastarakennettuna. Vanha kansakoulu oli nykyisen koulun takana.


Kansakoulun ajoilta...

Opettajana Tuovi Ikonen.


Uuden koulun perustamisen jälkeen vanha koulu toimi ensin vuokratalona ja sen jälkeen siirtokarjalaisten asuntona. Lopulta Teuvo Blinnikka osti rakennuksen ja siirsi sen lähelle rautatietä. Tällä hetkellä talon omistaa Tertsusten perhe.

Kun uutta koulua rakennettiin, alaluokkalaiset siirreettiin väliaikaisesti Koski-Herttuan taloon, jossa asui ja opetti Martta Jokiniemi.


Juhlat olivat kansakoulun aikoina tärkeitä. Koululla järjestettiin mm. Kalevalan juhlia, raittiusjuhlia, joulu- ja kevätjuhlia sekä äitienpäiviä. Äitienpäivät pidettiin usein Tuohuspirtillä, jossa nuorisoseura tarjosi kahvit ja koulu järjesti muun ohjelman.
Äitienpäiväjuhlat Tuohuspirtillä

Lue pätkä Lipinlahden koulun entisen opettajan, Tuovi Ikosen, muistelmasta Lipinlahden koulu 100-vuotta.


Vanhassa koulussa ei ollut minkäänlaisia sosiaalitiloja ja luokka toimi mm. voimistelusalina, käsityöluokkana, kahvinjuontipaikkana, opettajainhuoneena ja iltaisin kerhotilana. Siihen aikaan oppilasmäärä oli suurimmillaan ja opiskeltiin kuutena päivänä viikossa.

Koulu oli ahdas ja pieni, sisäliikuntaan oli huonot mahdollisuudet ja liikuntatunneilla hiihdettiin ja laskettiin mäkeä talvella. Kouluhallitus ei pyydettäessä antanut lisärakennuslupaa, mutta vastineeksi saatiin peruskorjaus. Luokat maalattiin, vanhat uunit poistettiin ja siirryttiin öljylämmitykseen.

Kansakoulun lisäksi oli kansalaiskoulu ja jatkokoulu. Kun kansakoulu loppui iltapäivällä kolmelta, alkoi välittömästi iltakoulu, joka kesti ilta kuuteen tai seitsemään asti. Kansalaiskouluun tuli oppilaita myös Kuokanvaarasta ja Kopraksesta, oppilaita oli noin neljäkymmentä ja luokka oli aivan täysi. Muutaman vuoden päästä kansalaiskoulu siiryi kokonaan Porokylälle.


Koulunkäynninn kohokohtia olivat pankkilaitosten vierailut, jolloin tunnin aikana katsottiin jokin opetusfilmi. Parasta oli tietenkin lopuksi esitettävä piirretty Mikki-Hiiri filmi.

Kansanopiston läheisyys oli silloin tärkeää. Sen kautta päästiin tutustumaan muuhun maailmaan. Koululla kävi myös vierailijoita eri maanosista, kuten Japanista ja Intiasta.


Uusi koulu toimi yksi- ja kaksi opettajaisena, kunnes vuonna 1948 perustettiin kolmannen opettajan virka, johon pyydetttiin Tuovi Ikonen.

Koulu toimi kolmiopettajaisena vuoteen 1980 asti, jolloin kolmannen opettajan virka lakkautettiin oppilasmäärän ollessa pienimmillään. Syksyllä 1991 siirryttiin uudelleen kolmiopettajaisuuteen.

Koulu remontoitiin ja uudistettiin talvella 1990-1991, miksi aikaa oppilaat siirrettiin Höljäkän koululle.


Lipinlahden koulupiiri oli aluksi pienempi kuin nykyisin. Raja kulki pyssylammen puolivälistä Aholan kohdalla, Kuikalta Kuokanvaaraan päin. Kuokanvaaran suljettua ovensa tulivat sieltä ja Tetrilammen kyläkunnasta oppilaat Lipinlahden koululle. Seuraavana oli Kopraksen koulu, josta tulivat oppilaat ja opettajat. Viimeisenä ovat tulleet Höljäkän koululaiset 90-luvun alkupuolella.

Lipinlahden koulun väki vapun vietossa 2001.


Kuokanvaaran ensimmäinen koulu paloi vuonna 1955.


[Aloitussivulle]
[Takaisin historia-sivulle]