Lieksan Luonnonystävät ry ja Pankakosken Asukasyhdistys järjestivät yhdessä Joulutulet -tapahtuman 04.12.2011 Reposuon Kaiskuniemessä. Taisi olla ensimmäinen kerta yhteistyönä toteutettuna ja se kannatti.

”Metsähän oli mun mieli,
kauvas kaupungin melusta,
honkien ikihumuhun,
ikikorven katvehesen.”

Eino Leinon, Metsähän oli mun mieli, ensimmäisen säkeistön sanoilla Lieksan Luonnonystävien puheenjohtaja Ahti Keränen toivotti kaikki tervetulleiksi Joulutulet tapahtumaan.

Soihduilla valaistu reitti loi tunnelmaa hämärtyvään iltapäivään. Tälle syksylle ainutlaatuista valkeaa lumiherkkua sateli taivaalta, maa peittyi kevyeen lumiharsoon.

Noin kuusikymmentä ihmistä ja kaksi koiraa nauttivat Kaiskunniemen tulipaikalla Pankakosken Asukasyhdistyksen tarjoamista nuotiopannukahvista pullan kera. Ennen kahvittelua ja makkaranpaistoa Juhani Ryynäsen johdolla laulettiin Arkihuolesi kaikki heitä ja sen jälkeen Juhani ”näytteli” kirjoittamansa joulunäytelmän Mummin joululahja ukille ja samaan hengen vetoon ”Jussi”lausui runon Joulun lähestyessä .

Päivi Säppi järjesti mielenkiintoisen luontoaiheisen tietovisailun kahvittelun lomassa.
Aina joku porukasti tiesi oikean vastauksen. Taisipa pieni kilpailuhenki syntyä visailun vanhetessa!

Pankakosken Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Teppo Rovio käytti oman puheenvuoron.

Joulutulet tapahtuman täytti vilkas puheensorina. Oli hauska tavata tuttuja ja vaihtaa kuulumisia. Ehkäpä yhteisten tapahtumien kohokohta on juuri edellä mainitsemani asia.

Yhteisen tapahtuman lopuksi kajautettiin joululaulu Maa on niin kaunis

”Enkelit ensin
paimenille lauloi,
sielusta sieluhun kaiku soi;
Kunnia Herran,
maassa nyt rauha,
kun Jeesus meille armoin toi!” 

Lieksan Luonnonystävät ja Pielisen Latu Lieksan Nuorisotoimen tukemana järjestivät syksyn luontoretken Kontiovaaran Vaskikalliolle ja sieltä Erä-Eerolle. Puolipilvinen hieno retkeilysää innosti mukaan kolmekymmentä retkeilijää. Luontoaktivisti Juhani Ryynänen tauotti retkeä välillä huumorilla maustetuilla luontoasioilla. Loppurutistus, viimeinen nousu palkitsi näkymällään retkeläiset Vaskikallion graniittijyrkänteen juurella. Olimme tarinoiden mukaan velho Finnin maisemissa. Saimme ihastella luonnon kauneutta ja jylhyyttä.

Syksyn ruska ja auringon luoma valo maisemaan rauhoittivat kanssakulkijat evästelemään erämaan lammen rannalla. 

Retki päättyi Erä-Eerolle. Eero Kortelainen kertoi savottakämpän historiaa ja nykyisen Erä-Eeron tarjoamia palveluita.
Lämpimässä, tunnelmallisessa savottakämpässä onnistuneen retken lopuksi laulettiin pari syksyistä laulua Paimenen syyslaulu ja Illan taivas tummenee.

"Syksy on, sen aika nyt on,
saapua vuorostaan.
Linnut on hiljaa, peltojen viljaa
kuu katsoo taivaaltaan."

Ahti Keränen

Lieksan Luonnonystävät järjesti perinteisen sieninäyttelyn Nevalaisen puutarhamyymälässä. 
Tapahtumasta päävastuun kantoivat Esko ja Riitta Lappi. He olivat tuoneet tapahtumaan 105 erilaista sientä. 
Aurinkoinen kesäsää suosi tapahtumaa. 
Biologi Esko Lappi kertoi, että kävijöitä oli paljon ja näyttelyä piristivät lentävät perhoset kuten neitoperhonen, suruvaippa ja nokkosperhonen.

Lieksan Luonnonystävät ry osallistui valtakunnalliseen luonnonkukkien päivään viime sunnuntaina 19.06.2011. Tapahtuma järjestettiin Pankakosken Reposuolla, missä tutustuttiin Reposuohon ja sen kasvillisuuteen. Tapahtuman asiantuntijana ja retkioppaana oli Teemu Tahvanainen Joensuusta. Aamun tihkusade muuttui pilvipoudaksi. Teemu Tahvanainen elävällä kerronnalla ja havainnoinnillaan ylläpiti retkeläisten mielenkiintoa. Retkeläiset hajaantuivat ja kukin sai etsiä erilaisia lajikkeita suolta ja suon reunamilta. Yllättävän monia lajia Teemun johdolla tunnistettiin; -suokukka, tupasvilla, villapääluikka, kihokki, mesiangervo, kurjenjalka, raate, punakämmekkä, tyypilliset sarat, lukuisia sammallajeja ; mm. ruskorahka-, punarahka-, pohjanrahka-, kalvakkarahkasammal,... Retki ilman evästelyä ei olisi todellinen retki. Reposuon nuotiopaikalle leiriydyttiin ja kahavit keitettiin, makkarat paistettiin ja eväät naposteltiin. Retkeläiset esittivät kimuranttikysymyksiä asiantuntija Teemu Tahvanaiselle, joka hyvin perusteellisesti osasi vastata. Paluumatkalla todettiin, että paljon opittiin ja ehkäpä joku sammallajeista valui toisesta korvasta ulos!

”Lieksan Reposuo sijaitsee keidassuo- ja aapasuovyöhykkeiden rajalla. Alueelle tyypillisesti Reposuolla esiintyy sekä aapa- että keidassoita. Reposuolla aapa- ja keidasosat esiintyvät vesitaloudellisesti erilaisissa kohdissa. Aapoja esiintyy siellä minne valumavesiä kerääntyy enemmän ja keitaita vyöhykkeillä, jotka saavat vähemmän valumavesiä.

Reposuon laajin ja edustavin keidassuo sijaitsee suon länsiosassa, missä sitä rajaavat Juurikkalahti, Kiviniemi, Näräsenjoki ja Pankakangas. Toinen kohtalaisen laaja keidassuo esiintyy Reposaaren ja Kapaniemen-Ruunaniemen välillä. Lisäksi pienempiä keidassuo-osia esiintyy siellä täällä aapojen väleissä. Reposuon keidassuot ovat ns. eksentrisiä eli viettokeitaita. Niillä suon korkein kohta sijaitsee suon reunalla ja veden virtaussuuntaa nähden poikittaiset pinnanmuodot, kuivat ja märät kuljut, muodostavat tyypillisen säännönmukaisen kuvioinnin. Kermien tyypillistä kasvistoa ovat ruskorahkasammal ja varvut, joista Reposuolla vaivero on paikoin erityisen runsas. Kuljuissa esiintyy runsaimpina silmäkerahkasammal ja leväkkö.

Ulkkajoen lintutornilta avautuu upea näkymä aapasuolle, jonka märän keskiosan vesipintaisilla ja ruoppaisilla rimmillä voi nähdä useita lintulajeja. Juurikkalahden, Reposaarten ja Olpperinlammen väliin sijoittuva laaja suoalue edustaa sekin aapasuoluontoa. Reposuolla aapasoiden keskusosat ovat melko niukka ravinteisia, ravinneolot poikkeavat vain hieman keidassoista, mutta sillä on suuri merkitys kasvillisuuden kannalta. Reposuon aapalajistoa edustavat mm. raate, pullosara ja kurjenrahkasammal.

Laajojen aapa- ja keidasosien lisäksi Reposuolla esiintyy harvinaisen paljon ehyitä, luonnontilaisia suon ja metsän reunoja sekä soisia rantoja. Nämä lisäävät suoluonnon monimuotoisuutta merkittävästi.

Reposuo on linnustollisesti erittäin merkittävä (maakunnan viiden arvokkaimman suon joukossa) toimien mm, joutsenten ja kurkien merkittävänä muutonaikaisena levähdyspaikkana. Keväisin Reposuolla on myös tärkeä merkitys metsähanhien levähdyspaikkana. Lisäksi Reposuo toimii merkittävänä retkikohteena koululaisille, erityisille järjestöille, tavallisille retkeilijöille, marjastajille...

Reposuolla on pesinyt aikaisemmin yksi Suomen suurimmista suolla sijaitsevista pikkulokkiyhdyskunnista. Myös harmaalokit ja kalalokit kuuluvat Reposuon pesimälajistoon. Reposuolla voi nähdä sorsalintuja ja kahlaajia. Lisäksi Reposuolla on kalasääksen keinopesä.

Viime vuosien aikana Reposuon linnusto on kuitenkin taantunut voimakkaasti. Pikkulokkikolonia on huvennut olemattomiin ja sen myötä myös monet muut alueen pesimälajit ovat vähentyneet voimakkaasti.” (lainaus Teemu Tahvanainen)

Lieksan Luonnonystävät ry järjesti perinteiseksi muodostuneen kevätretken 29.05.2011 Pienen Ritojärven ympäri. Pilvipoutainen sää suosi retkeläisiä. ...jo Karjalan koivikot tuuhettuu, käki kukkuu siellä ja kevät on... Retkeläiset kokivat laulun sanat aidosti luonnossa. Kaunis keväinen luonto näytti parhaan puolensa. Luontoaktivisti Juhani Ryynänen tauotti patikointia kertomalla luontoaiheisia tarinoita . Laavulla evästeltiin ja lopuksi kajautettiin yhteislauluna … käki kukkuu siellä ja kevät on mun sinne vie kaiho pohjaton .

Ahti Keränen

Taiteilija ja onnettaren suosima Unto Puumalainen.



Hän tuntee Jäniksenkäpälähiihtoladun ku omat taskut :)